Liittokokouksesta, eduskunnasta, lautakunnista ja vähän muustakin

Kirjoittanut Anni Könönen 10.11.2004 klo 23:10

Tässä on eletty tapahtumantäyteinen viikko, josta tässä lyhyt (tai miten sen nyt ottaa, aika lyhyt) referaatti:

Nuoren Keskustan Liiton Liittokokous 30.-31.10.2004

Olin yhden viikonlopun Kuopiossa Nuoren Keskustan Liiton liittokokouksessa ja opin ainakin seuraavat asiat:
- Nuoren Keskustan Liitto (NKL) on keskustan nuorisojärjestö eli keskustan ukkopuolueen junnuversio. Siihen kuuluu n 12.000 siis todellakin niin monta 15-30 vuotiasta nuorta ympäri Suomea. Se on tavallaan poliitikkojen "koulu", jossa ovat monet
kuuluisaksi sittemmin tulleet keskustalaiset pyörineet.
- Liittokokous pidetään (ainakin?) kerran vuodessa ja siellä valitaan vaaleilla uudet keulahahmot ja hallitus. Edustajia oli paikalla vajaat 200. Vaikka en ymmärtänyt aina edes missä mennään, heiluin mukana, pidin puheita ja äänestin mielestäni parhaita ehdokkaita. Olivat melkein kaikkien muidenkin mielestä parhaita ja tulivat etupäässä valituiksi.
- Liittokokous myös esittää koko Nuoren Keskustan Liiton kannanottoja tai miksi niitä kutsutaankaan. Tällä kertaa keskusteltiin mm seuraavista kannanotoista:
- pitäisikö NKL:n vaatia naisille rintaliiveistä verovähennysoikeutta? (päätös oli että ei)
- pitäisikö nuuska laillistaa? (tästä puhui mm yksi nuori lääkäri, jäsen hänkin, ja hyvin puhuikin. keskustelua syntyi myös tupakoinnin kieltämisestä ravintoloissa kokonaan. tätä aiotaan selvittää lisää.)
- Kokous noudattaa tosi tiukkaa protokollaa, ja nuoret vetää sen läpi ihan järkyttävän hyvin! Jäykistelyä vai osaamista? En tiedä, mutta ainakin tehokasta..
- Koskaan ei pidä mennä lupautumaan mihinkään, mistä ei tiedä mihin se johtaa. Yksi nuori nainen tuli pyytämään pitäisinkö pienen puheen aiheesta
"Aktiivinen kansalaisuus". No, valmistelin sellaisen puheen ja pidin sen lauantaina. Se meni hyvin, puhuin siitä miten poliitikon alkujen pitäisi katsoa meihin tavallisiin ihmisiin eikä toisiinsa. Sain
palopuheestani mielettömät aplodit. Yllättäen sunnuntaina kävi ilmi, että puheeni oli ollut osana jotain Kekkosen Haarikka-nimistä puheKILPAILUA joka
JATKUI sunnuntaina ex tempore-puheella. APUA! Se oli kauheeta..
- NKL:n porukka on tosi kivaa ja avointa, ja siellä on kaikenlaisia erilaisia ihmisiä. Uudet tyypit otetaan hyvin vastaan ja fiilis oli asiallinen.

Kuopion kaupunginjohtaja piti meille vastaanoton silloin lauantai-iltana kaupungintalolla. Siellä pysty juttelee uusien tuttavuuksien kanssa, kokouksissa kun aika meni itse kokoukseen. Yllättävää kyllä, näistä nuorista alle kolmekymppisistä moni on jo työurallaan hyvässä vauhdissa ja muutenkin elämässä menestynyttä porukkaa, joten keskustelu oli oikeastaan antoisampaa kuin usein ukkopuolueen porukassa.

Lautakuntapaikkojen jaosta

Vaalithan ovat lahjomattomat: joko sinut äänestettiin valtuustoon tai ei äänestetty. Mutta koska jokainen valtuutettu ei millään ehdi eikä voi lukea kaikkea mitä kaupungissa tapahtuu, niin valtuuston käsittelyyn tulevia asioita valmistelevat lautakunnat. Ne eivät ole vaaleilla valittuja porukoita, vaan niihin puolueet saavat itse nimetä edustajansa. Ja kuten arvata saattaa, tästä syntyy kädenvääntöä. Näitä lautakuntia on Espoossa noin 12 kappaletta, mm sosiaali- ja terveys-, kaupunkisuunnittelu-, ympäristö-, liikunta- ja rakennuslautakunta. Jokaisessa on noin 10-15 jäsentä. Ne kokoontuvat noin kerran kuussa päättämään oman toimialansa asioista, ja niistä jotkut päätökset siirtyvät valtuuston hyväksyttäviksi.

Joka tapauksessa, lautakuntapaikat nimetään myöskin neljäksi vuodeksi kerrallaan ja niistäkin saa pientä palkkaa (84 euroa per kokous). Mutta ennen kaikkea niissä pääsee todella vaikuttamaan asioihin, joten niistä neuvotellaan paljon. Kuka haluaa vs kuka saa minkäkin paikan ja millä perusteella, kuka lautakuntapaikoista päättää ja miksi.. Mua ainakin ahdistaa koko keskustelu, olisi kiva jos jokaiseen lautakuntaan voitaisiin nimetä kunkin kyseisen asian ammattilaisia -- vaan se ei ole niin helppoa! Paikoista keskustellaan monen kokouksen ajan aina valtuustokauden alkuun asti ja mikä helpotus kun tästä polemiikista päästään.

Espoon kaupungin budjetin esittelyssä ma 8.11.2004

Kävin Espoon kaupunginvaltuustosalin lehteriltä seuraamassa kun kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen esitteli Espoon budjettia vuodelle 2005. Voi apua! Rahat loppuu, joka paikasta pitää säästää, rahastot on jo syöty eikä lisää velkaakaan ole hyvä ottaa. Miten on mahdollista, että Espoon väkiluku on kasvanut 20.000 ihmisellä vuodesta 2000, ja silti kaupungin tulot ovat nyt samalla tasolla kuin silloin?

Ja lehterillä istuessani vasta tajusin, että siitä salista saan pian oman istumapaikan. Siis tulen toimimaan siinä salissa Suomen toiseksi suurimman kunnan valtuutettuna! Se vetää jotenkin nöyräksi, ehkä sitä ei vaalityön aikana tajunnutkaan. No kuitenkin, Keskustan paikat ovat kuulemma jossain keskialueella. Siis tällainen oikeisto- vasemmisto-jaottelu toimii myös istumajärjestystä määrättäessä! Mä luulin että oikeisto- vasemmisto-jako on ideologinen vaan ei spatiaalinen (tilaan liityvä). Ihan kun niillä muka menis vastaukset pieleen, jos istuisivat eri puolilla salia tai vaikka eri puolueiden ihmiset sekaisin.

Kokousta varten oli jokaisella valtuutetulla edessään monen sentin paksuinen monistenippu, ja kuulemma tulee sitten jatkossa joka kokousta varten vähintään 5-10 senttiä paperia. Ympäristöihmistä huimaa, mutta eipä voida sähköisiin dokumentteihinkaan siirtyä kun selaa niitä nyt sitten.. Ja seuraava huomio: kuka niitä jaksaa kirjoittaa? Tämä on suuri ihme, kun ei niitä varmaan moni myöskään lue kannesta kanteen.

Olisin ottanut sieltä teille valokuvan, mutta ei kuulemma pidetä suotavana. Hmph.

Eduskuntatalossa vierailulla ke 10.11.2004

Kävin keskustan nuoren kansanedustajan Antti Kaikkosen vieraana eduskunnassa. Sain kävellä ympäri sitä hienoa rakennusta, ja katsoa taas parvelta kun oikeat päättäjät keskustelivat täysistunnossa Yleisradiosta, tai enemmänkin keskenään jostain muusta. Näin legendaarisessa eduskunnan kahvilassa joukon tv:stä tuttuja ihmisiä, kuten Marjo Matikainen-Kallströmin (tulevan kaupunginvaltuustokolleegani), Osmo Soininvaaran (joka ei suureksi surukseni tullut pöytäämme vaikka palloilikin vähän eksyneen näköisenä), Leena Harkimon, Kimmo Sasin, Jyrki Kataisen ja monia muita kasvoista tuttuja. Kättelin myös jommankumman iltapäivälehden poliittista toimittajaa ja vakuutin hänelle olevani tuleva suuri vaikuttaja. Kahvila oli yllättävän pieni saamaansa julkisuusarvoon nähden, mutta keskusteluni Kaikkosen kanssa oli todella rohkaiseva ja inspiroiva. Käsittämätöntä, että 30-vuotias ihminen on ehtinyt poliittisessa elämässään niin paljon..

Eduskunnan istuntojahan saa mennä seuraamaan kuka tahansa, ja kannattaakin. Niitä on lähes joka arkipäivä. Arkkitehtuuri on vaikuttavaa ja puheita on etupäässä melko mielenkiintoista kuunnella, jollei sisältönsä niin puhetavan takia. Siellä näkee päättäjiämme ihan livenä, sehän on niiden työpaikka ja työnantajia ollaan tavallaan kaikki me veronmaksajat.

Eduskunnan uuteen lisärakennukseen pääsee tunnelin kautta, ja myöskin tää modernimpi rakennus on vaikuttavan näkönen. Hissi, jolla noustaan tunnelista uuteen rakennukseen, on maisemahissi, josta näkee sisä-aukiolle. Turvatoimissa törttöiltyäni pääsin kuitenkin hengissä ulos ja jatkoin matkaa kotiin.

Ja muuta...

Nyt pitää laatia vaalien rahoitus-julistus, joka on helppoa koska mun budjetti oli lähes olematon (404,30 euroa) ja tuli kokonaan omasta taskusta. Espoon kaupunki myös kysyi kirjeitse, mitkä yhteystiedot haluan julkistaa ja mitkä en. Paljon muuta sieltä vielä ei ole informoitu, vaikka kiinnostaisikin jo tietää mitä tapahtuu ja milloin. Vaalien jälkeen eniten onkin ollut yhteydessä media, mm Länsiväylä teki uuden puhelinhaastattelun ja Suomenmaan toimittajat kävivät oikein täällä mun kodissa asti. Se haastattelu ilmestyi ti 9.11. hienojen kuvien kanssa. Huomenna torstaina menen keskustelutilaisuuteen pohtimaan Espoon nuorisotoimen rahoituksesta. Budjetissahan nuorilta leikattiin vaikka mitä, ja he ovat siitä ymmärrettävästi huolestuneita. Toisaalta, lähes kaikkialta säästettiin.. mutta miksei löydetä kivuttomia säästökohteita? Yksi aloite on mulla mietinnässä..

Olen ollut iloinen, kun yksi mun äänestäjä on lähtemässä mukaan toimintaan. Sen takiahan mäkin olen hommassa mukana, että edes jotenkin päätöksenteko lähenisi isompaa jengiä ihan tavallisia ihmisiä.

Jatketaan taas töitä ja ollaan yhteydessä
toivoo
Anni

[ Annin päiväkirja ]