Osa 1/2

Miska Alanko 1977-1997

Miska aloitti koripallouransa Leppävaaran Pyrinnössä. Aluksi hän pelasi myös jalkapalloa, mutta pituuskasvun myötä jalkapallovalmentaja ohjasi nuoren maalivahtilupauksen koripallokentälle. Minipoikaikäisenä Miska siirtyi koko muun joukkueen mukana Vantaan Pussihukkiin. Sekä LePyssä että PuHussa kaikki pääsivät pelaamaan eikä voittaminen ollut tärkeintä. Pallon kanssa sai yrittää millaisia temppuja tahansa. Innokkaan harjoittelun, leikin ja epäonnistumisten kautta Miskasta kehittyikin erittäin taitava pallonkäsittelijä sekä erilaisten harhautusten ja syöttöjen mestari junioriaikaisen valmentajan John Simonin opissa.

Miska

Miska ja Hanno Universiaadeissa
Italiassa 1997.

B-juniorina Miska nousi Pussihukkien miesten edustusjoukkueeseen, joka pelasi tuolloin 1. divisioonassa. Kaudella 1996-1997 Miska valittiin 1. divisioonan parhaaksi pelaajaksi ja Pussihukat nousi SM-sarjaan. Kesällä 1997 Miska oli alle 22-vuotiaiden maajoukkueen ja Universiadeissa pelanneen Suomen joukkueen takamies ja kantava voima yhdessä Hanno Möttölän kanssa. Kaksikymmenvuotiaana hän pelasi myös ensimmäiset miesten maaottelut. Tuolloin monet povasivat Miskasta Suomen maajoukkueen uutta ykköstakamiestä. Miskan tavoitteena oli pelata vuosi SM-sarjassa ja siirtyä sen jälkeen Yhdysvaltojen yliopistosarjojen kautta Eurooppaan ammattilaiseksi. Yliopistossa koripallon lisäksi Miskaa kiinnostivat filosofian opinnot. Hanno Möttölä tutustui Miskaan Mäkelänrinteen lukiossa. Hanno kertoo, kuinka Universiadimatkalla Sisiliassa Miska paljasti huippuyliopisto Stanfordin olleen erittäin kiinnostunut hänestä. ”Itse pelasin silloin Utahissa ja keskustelimme Miskan kanssa paljon yliopistojen rekrytointiprosesseista. Miska oli aina avoin ja positiivinen ja häntä oli helppo lähestyä. Toivoin tuolloin kovasti, että hän olisi päässyt kokemaan huippuyliopistokoripallon”, Hanno muistelee.

Suomalainen koripalloyleisö muistaa Miskan kenttien väriläiskänä. 1vs1 taidoiltaan hän oli lähes ylivertainen muihin suomalaisiin pelaajiin verrattuna. Miskan mielestä maksavalle yleisölle piti tarjota vastinetta ja siksi ainakin taistelua piti aina löytyä. Helsingin Sanomissa syksyllä 1997 Pussihukissa Miskaa valmentanut Pekka Salminen luonnehti häntä kaikkien hyväksi kaveriksi, joka on junioreille hyvä esimerkki siitä, että ”täältäkin” voi nousta huipulle. Miska oli pelaaja joka omalla esimerkillään ja positiivisuudellaan yhdisti koko suomalaista koripalloperhettä ja tekee sitä edelleen.

→ Osa 2: "Koripallo oli Miskalle intohimo"